Yleisimpiä harhakäsityksiä transsukupuolisuudesta

Transsukupuolisista miehistä tuntuu, että he ovat miehiä, koska ovat maskuliinisia ja transsukupuolisista naisista, että he ovat naisia, koska ovat feminiinisiä. Jonkun pitäisi kertoa heille, että mieskin voi olla feminiininen ja nainen maskuliininen.

Väärin. Transsukupuoliset ovat täysin tietoisia siitä, että kuka tahansa voi olla sukupuoli-ilmaisultaan maskuliininen, feminiininen, näiden sekoitus tai androgyyni. Tässä käsityksessä elävät ovat itse niitä, joille pitäisi kertoa, että transsukupuoliset eivät olet mikään homogeeninen ihmisryhmä ja että transmiehiäkin on olemassa feminiinisiä ja transnaisia maskuliinisia. Sukupuoli ja se kuinka feminiininen tai maskuliininen ihminen on ovat kaksi eri asiaa myös transsukupuolisten kohdalla, vaikka ne usein kulkevatkin käsi kädessä.

Transsukupuolisuus on jonkin trauman seurausta. Esimerkiksi sen, että vanhemmat halusivat lapsensa olevan toista sukupuolta tai ihminen tuli raiskatuksi.

Väärin. Tällaisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Transsukupuolisilla ei ole muita ihmisiä enemmän vanhempia, jotka olisivat halunneet heidän olevan toista sukupuolta. Useimpien transsukupuolisten vanhemmat ovat yrittäneet ohjata ja usein jopa pakottaa heitä olemaan jopa hylkäämisen uhalla juuri sitä sukupuolta, jonka edustajiksi heidät syntymässä määriteltiin. Transsukupuoliset eivät ole myöskään joutuneet nuoruudessa muita useammin seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Transsukupuolisilla ei ollut lapsuudessa hyvää naisen ja miehen mallia.

Väärin. Keskimääräinen transsukupuolinen kasvaa keskimääräisessä perheessä, jossa on cissukupuolinen äiti ja isä. Heidän samalla tavalla samassa ympäristössä kasvatetuista sisaruksistaan tulee yleensä cissukupuolisia. On osoitettu myös, että kahden äidin muodostamien perheiden lapsilla ei esiinny muita enemmän transsukupuolisuutta. Ihmisen sukupuolikäyttäytymistä ohjaa pohjimmiltaan biologia, eikä transsukupuolinen lapsi samaistu sukupuolisena olentona sen sukupuolen edustajiin, jonka edustajaksi hänet syntymässä määritettiin, vaikka hänellä olisi kuinka monta erilaista tämänsukupuolista mallia.

Transsukupuolisten vanhemmat ovat usein antaneet heille vähän vapaamman kasvatuksen. Ei tiukoissa sukupuolirooleissa kasvaneesta lapsesta tule sellaista.

Väärin. Transsukupuolisia on ollut olemassa aikoina, jolloin tytöt ja pojat kasvatettiin hyvin eri tavoin ja kävivät erillisiä kouluja. Transsukupuolisia on kaikenlaisissa perheissä. Transsukupuolisilla on myös hyvin konservatiivisia ja uskovaisia vanhempia. Konservatiivisimmissa vääränlaisissa sukupuolirooleissa kasvaneet meistä pitävät lapsuuttaan onnettomimpana ja ovat keskimäärin epätasapainoisimpia ja huonovointisimpia myös aikuisina. Se, että lasta ei hyväksytä sellaisena kuin hän on voi jättää elinikäiset haavat.

Transsukupuoliset ovat usein rumia koulukiusattuja ja tuntevat epäonnistuneensa sukupuolensa edustajina. Siksi heistä tulee transsukupuolisia.

Väärin. Moni transsukupuolinen on ollut varsin hyvännäköinen ihminen. Vielä useampi olisi voinut olla, mikäli olisi ollut kiinnostunut ilmaisemaan sukupuoltaan normien mukaisesti. Transsukupuoliset nuoret ovat olleet keskimäärin useammin koulukiusattuja kuin cissukupuoliset, mutta tämä on seuraus siitä, että he ovat transsukupuolisia eikä toisin päin.

Transsukupuolisuus ja sukupuolenkorjaushoidot ovat seurausta naisten heikosta asemasta. 

Väärin. Sukupuolenkorjaushoitoja tehdään molempiin suuntiin ja juuri transnaisia on enemmistö useissa maissa, joissa naisten yhteiskunnallinen asema on selvästi miehen vastaavaa heikompi. Suomessa, missä naisen asema on maailman mittakaavassa erittäin hyvä monin mittarein on taas enemmän hoitoihin hakeutuvia transmiehiä. Luvuista ei voida päätellä suoraan todellisia mittasuhteita transsukupuolisten määrässä, sillä asiaan vaikuttaa myös se, ketkä uskaltavat hakeutua helpommin hoitoihin ja vertaistuen pariin. Niiden perusteella voidaan kuitenkin kumota ihan yksiselitteisesti väite, että transsukupuolisuudessa ja hoitoihin hakeutumisessa olisi yleisesti kyse jonkin sukupuolen heikosta yhteiskunnallisesta asemasta.

Sukupuolenkorjaushoitojen tarve lakkaisi, jos nykyiset ahtaat sukupuoliroolit lakkaisivat olemasta.

Transprosessissa ei muutu pelkkä sukupuolirooli vaan koko kehollinen sukupuoli ja sen myötä myös sosiaalinen sukupuoli. Minkäänlainen sukupuoliroolien väljennys ei koskaan saa aikaan samanlaista muutosta eikä poista transsukupuolisten kokemaa kehollista tai sosiaalista sukupuoliristiriitaa.

Biologista todellisuutta ei voi erottaa sosiaalisesta eikä sukupuoli siksi koskaan lakkaa olemasta myös sosiaalinen seikka. Sukupuolenkorjaushoitojen tarve on ja pysyy niin kauan kuin ihmislaji on sukupuolittunut.

Transsukupuolisuus on pelkkä sosiaalinen ilmiö vailla biologista pohjaa.

Tämä oli pitkään vallalla oleva käsitys asiasta, mutta kaikki sosiaaliset teoriat transsukupuolisuuden synnystä ovat vetäneet vesiperän eikä transsukupuolisia ole pystytty muuttamaan psykiatrisin menetelmin. Yli kymmenen vuotta sitten käsitys asiasta muuttui, kun transsukupuolisten aivoja tutkittiin. Todettiin, että transsukupuolisten aivot eroavat monelta osin cissukupuolisten aivoista myös henkilöiden osalta, jotka eivät ole käyttäneet hormonikorvaushoitoa. Siitä lähtien vallalla oleva käsitys on ollut, että transsukupuolisuudella on sikiönkehityksellinen neurobiologinen pohja.

"Tavallisesti ulkoiset sukupuoliominaisuudet, sukurauhaset, sukupuolelle tyypillinen käyttäytyminen ja sukupuoli-identiteetti vastaavat toisiaan X ja Y-kromosomien ennustamalla tavalla. Transsukupuolisen identiteetin on esitetty selittyvän sillä, että kehitys poikkeaisi tästä linjasta aivojen osalta. Hypoteesiin sopien transsukupuolisten harmaan aineen tilavuus ja valkean aineen ominaisuuksia heijastavat diffuusiokuvantamistulokset näyttävät asettuvan verrokkimiesten ja verrokkinaisten välimaastoon, samoin kuin neuropsykologiset ja aivotoiminnalliset löydökset. Solutasolla tiettyjen hypotalamuksen seudun tumakkeiden (esim. bed nucleus of stria terminalis) on transsukupuolisilla havaittu paremmin vastaavan koettua sukupuolta kuin ulkoisten sukupuoliominaisuuksien mukaista sukupuolta. Hypotalamuksessa on korostuneesti miesten ja naisten välisiä eroja estrogeeni- ja androgeenireseptorien tiheydessä. Lisäksi sikiökautiseen testosteronialtistukseen liitettyjä piirteitä esiintyy vähemmän miehestä naiseksi -transsukupuolisilla kuin miesverrokeilla." (Duodecim/2015 Transsukupuolisen identiteetin neurobiologinen perusta)

Lisäksi on huomautettava, että vaikka kyseessä olisi osittain sosiaalisesti ohjautuva kasvuprosessi, se ei tee siitä yhtään vähempiarvoista. Kasvuajan sosiaaliset tekijät voivat määrätä monien hyvin merkittävien asioiden suunnan loppuelämäksi. Se, että opit esimerkiksi puhumaan ja kävelemään pystyasennossa on osittain seurausta sosiaalisesta mallioppimisesta.

Transsukupuolisuus on nykyjan muoti-ilmiö, heitä ei ole ennen ollut.

Väärin. Erilaisia sukupuolivähemmistöjen edustajia on ollut olemassa tiettävästi miltei jokaisessa ihmiskulttuurissa, joka on tunnettu. Ongelma transsukupuolisten henkilöiden tutkimisessa on se, että nykyisenlaisia sukupuolenkorjaushoitoja on ollut olemassa vasta verrattain vähän aikaa. Aikana ennen niitä maskuliinisen oloinen naiseksi tulkittu henkilö on luokiteltu usein historiassa sen enempää ajattelematta lesboksi, vaikka hän olisi todellisuudessa ollut transsukupuolinen mies. Samoin feminiininen mieheksi tulkittu henkilö on luokiteltu helposti homomieheksi, vaikka hän olisi ollut transsukupuolinen nainen.

Historiassa tunnetaan myös traditioita, joissa miehen on pitänyt pukeutua naiseksi voidakseen harrastaa seksiä toisen miehen kanssa. Osa näin toimivista henkilöistä on voinut olla transsukupuolisia, mutta heidät luokitellaan homoiksi, koska homous on yhä niin paljon tunnetumpaa kuin transsukupuolisuus. Moni kuvittelee transsukupuolisuuden yhä virheellisesti vain joksikin pinnalliseksi sukupuolenvaihdokseksi ja kuvittelee, että transsukupuolisuutta ei ole ollut olemassakaan aikana ennen hoitoja. Transsukupuolisuuden ydin jää heiltä ymmärtämättä.

Transsukupuolisuus on ideologia.

Väärin. Transsukupuolisuus ei ole ideologia sen enempää kuin cissukupuolisuus tai homoseksuaalisuus. Vaikka meillä ei olisi olemassa käsitettä homoseksuaalisuus, henkilön seksuaalinen kiinnostus omaa sukupuoltaan kohtaan olisi kuitenkin olemassa. Vaikka meillä ei olisi olemassa käsitettä transsukupuolisuus, henkilön aivot identifioisivat hänet toisen sukupuoliseksi kuin jonka edustajaksi hänet syntymässä määriteltiin. Jo pieni lapsi, joka ei tiedä koko käsitteestä transsukupuolisuus yhtään mitään voi olla transsukupuolinen. Transsukupuolisuuden ympärillä pyörii kyllä erilaisia ideologioita, mutta ne tulisi osata erottaa itse transsukupuolisuudesta.

Transsukupuolisuus johtuu animesta/homopornosta/sukupuolisesti epänormatiivisista esikuvista. Ne pitäisi kieltää nuorilta.

Olen viettänyt pari erittäin huvittunutta hetkeä lueskellen animetyttöjen teorioita siitä, että anime tekee ihmisistä transsukupuolisia.

Anime, homoporno tai sukupuolisesti poikkeavat esikuvat eivät tee ihmisistä transsukupuolisia. Transsukupuolisia on ollut aikoina, jolloin animea, homopornoa tai sukupuolisesti poikkeavia esikuvia ei ollut edes olemassa sirkusta lähempänä. Henkilökohtaisesti en ole koskaan välittänyt animesta, enkä ole koskaan samaistunut sukupuolisesti epärnomatiivisiin hahmoihin. Pornonikin katson heteroversiona.

Anime ja homoporno vetävät tietynlaisia ihmisiä puoleensa, eivät tee heistä homoja tai transsukupuolisia. Vaikka kaikki maailman sukupuolisesti poikkeavat esikuvat poistettaisiin, transsukupuoliset eivät lakkaisi olemasta. Monet nuoret myös kirjoittavat itse ja luovat itselleen esikuvia omassa päässään, jos niitä ei ole. Tikanpoikaa voi yrittää estää päätymästä puuhun, mutta sinne se silti todennäköisesti päätyy.

Transsukupuoliset ovat vähän hippejä. Ei kukaan rationaalinen ihminen ole sellainen.

Väärin. Persoonaltaan ja maailmankatsomukseltaan kaikenlaiset ihmiset voivat olla transsukupuolisia. Minä en ole hippi. Minulle aina ollut melko kova paikka, että en ole voinut vain latoa pöytään mitään biologista faktaa siitä, mistä transsukupuolisuudessa on kyse. Se, että jouduin elämään vuosia ilman yhtään minkäänlaista selitystä sille miksi olen tällainen ja selittämään asiaa muille ihmisille tunteillani ja kokemuksillani oli äärimmäisen epämukavaa kaltaiselleni persoonalle.

Minulla oli jatkuvasti tunne, että se mitä minä olen on täysin arvotonta, jos sille ei ole tunnettua luonnontieteellistä selitystä. Tämähän on se asenne, jolla omasta mielestään älykkäät, "tieteellisen ja rationaalisen" maailmankuvan omaavat ihmiset usein suhtautuvat transsukupuolisuuteen ja ovat suhtautuneet historiassa suunnilleen kaikkiin muihinkin vähemmistöihin, joiden erilaisuus ei näy naamasta.

Itseni väheksyminen ei muuttanut miksikään sitä asiaa, että olen suunnilleen kävelevä stereotypia transsukupuolisesta. Se vain pakotti minut kasvamaan ihmisenä ja ymmärtämään, että ominaisuuksistani ei tee olemattomia tai vähempiarvoisia, että niitä ei osata vielä selittää aukottomasti tai ne eivät ole fyysisesti jokaisen nähtävissä kuten vesirokko.

Transsukupuoliset ja intersukupuoliset ovat kaksi aivan eri asiaa.

Väärin ja oikein. Transsukupuolisuus ja intersukupuolisuus ovat kaksi eri asiaa, mutta intersukupuolinenkin voi olla transsukupuolinen.

Intersukupuolisille lapsille, eli lapsille, joiden lisääntymiselimiä ei voida määritellä yksiselitteisesti naistyypillisiksi tai miestyypillisiksi valitaan Suomessa syntymässä sukupuoli, johon heidät merkitään juridisesti ja jonka edustajina heidät yleensä kasvatetaan. Tähän saattaa liittyä genitaalikirurgiaa vielä tänäkin päivänä, vaikka suuntaus on menossa sitä kohti, että intersukupuolisen vauvan genitaaleja ei saa operoida esteettisistä syistä lapsuusaikana vaan vasta, kun hän on itse kykenevä ilmaisemaan tarvitseeko hän ylipäätään kirurgiaa, ja jos tarvitsee niin millaista.

Osa intersukupuolisista kokee, että heidän syntymässä määritelty sukupuolensa on väärä ja että he ovat transsukupuolisia kuten muutkin, jotka ovat identiteetiltään eri sukupuolta kuin jonka edustajaksi heidät syntymässä määriteltiin. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kenenkään genitaaleja ei saisi operoida ilman henkilön itsensä tekemää päätöstä asiasta.

Se, että annat leikata intersukupuolisen lapsesi paisuvaiskudosta pois, vaikka sille ei ole mitään terveydellistä syytä on verrattavissa siihen, että annat leikata poikasi peniksen pois. Vaikka lapsesi kokisi tulevaisuudessa jokaisen millin erittäin olennaiseksi hänen seksuaalisuutensa toteuttamisen kannalta tai sen olemassaolo helpottaisi hänen tarvitsemansa peniksen rakentamista huomattavasti, sitä ei saa koskaan takaisin.

Transsukupuolinen on henkilö, joka haluaisi olla toista sukupuolta kuin on.

Väärin. Transsukupuolinen on henkilö, joka on identiteetiltään toista sukupuolta kuin jonka edustajaksi hänet syntymässä määriteltiin. Henkilö, joka sanoo, että haluaisi olla toista sukupuolta, mutta ei ole sitä identiteetiltään, ei ole transsukupuolinen. On paljon ihmisiä, jotka sanovat milloin mistäkin syystä, että haluaisivat olla toista sukupuolta, mutta asialla ei ole juuri mitään tekemistä transsukupuolisuuden kanssa.

Valtaosa heistä elää ihan onnellista elämää sukupuolessaan. Transsukupuolisuus ei ole halukysymys. On transsukupuolisia, jotka eivät haluaisi olla transsukupuolisia ja yrittävät kieltää asian kaikin keinoin, mutta ovat silti voimatta mitään muuta kuin hyväksyä asian.